Sapiens – ihmisapinoiden kuningas

Yuval Noah Harari: Sapiens – ihmisen lyhyt historia. Bazar kustannus. 2016.

”Tämä oli sapiensin menestyksen avain. Mies miestä vastaan käydyssä käsikähmässä neandertalinihminen olisi todennäköisesti peitonnut Homo sapiensin. Satojen ihmisten yhteenotossa neandertalilaisella ei kuitenkaan olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta. Neandertalit pystyivät jakamaan tietoa leijonien olinpaikasta, mutta he eivät todennäköisesti kyenneet kertomaan – tai muuntelemaan – tarinoita heimon hengistä. Koska neandertalilaisilla ei ollut kykyä sepittää kuvitteellisia asioita, he eivät pystyneet tekemään tehokasta suurimittaista yhteistyötä eivätkä sopeuttamaan sosiaalista käyttäytymistään nopeasti muuttuvien haasteiden mukaan.”

Yuval Noah Hararin kirja on hyvä esimerkki tieteen popularisoinnista. Se on kiinnostavasti ja ajatuksia herättävästi kirjoitettu, mutta väitteet pyritään perustelemaan tutkimustuloksilla. Harari on historioitsija, mutta hän ammentaa myös evoluutiobiologiasta. Kirja lähtee liikkeelle nykyihmisen historian alkuhämäristä ja pyrkii vastaamaan kysymykseen miksi juuri Homo sapiens menestyi ihmislajeista parhaiten. Hararin mukaan sapiensin ylivoiman taustalla oli kognitiivinen vallankumous. Sapiens kykeni siirtämään suurempia tietomääriä kuin muut ihmislajit. Se myös kykeni tuottamaan tietoa asioista, joita ei todellisuudessa ollut olemassa eli kuvittelemaan tapahtumia ja vetämään juttuja hatusta. Näin syntyi taito tehdä yhteistyötä suurien toisilleen vieraiden ihmisjoukkojen kesken sekä  kyky luoda sosiaalisia raameja toiminnalle.

Toinen merkittävä tapahtuma sapiensin historiassa oli maanviljelyn vallankumous. Tämä mahdollisti yhä suurempien yhteisöjen ruokkimisen. Harari kuitenkin haastaa yleisen luulon historian kehittymisestä aina parempaan suuntaan. Oliko maata viljelemään ryhtynyt ihminen todella onnellisempi kuin metsästäjä-keräilijäesivanhempansa? Hararin mukaan ainakin hän joutui tekemään enemmän töitä elantonsa eteen ja tyytymään yksipuolisempaan ravintoon. Viljelyn pyrkimyksenä oli ehkä helpompi elämä, mutta yritys ei mennyt ihan nappiin. Harari saakin pohtimaan, miten usein tulkitsemme historiaa omasta ajastamme käsin ja näemme sen loogisena kehityskulkuna tähän päivään asti. Vaikka oikeasti kyse on loputtomista sattumista. 

Harari pohtii mielenkiintoisesti myös sitä, mikä on ihmiselle luontaista. Ihmisyhteisöjen kasvaessa niitä ylläpitämään luodut kuvitteelliset järjestykset eivät olleet puolueettomia eivätkä oikeudenmukaisia. Ne jakoivat ihmiset keinotekoisiin ryhmiin, joilla oli arvojärjestys - ja on edelleen. Tämän tyyppiset arvojärjestykset ovat voineet säilyä vuosisatoja tai –tuhansia ja ajanmittaan ne vain voimistuvat. Niistä tulee silmissämme ”luonnollisia”. Harari kyseenalaistaa nämä ”luonnolliset” järjestykset toteamalla, että biologian näkökulmasta kaikki mikä on mahdollista, on myös luonnollista. Aidosti epäluonnollista on vain luonnonlakien rikkominen, esimerkiksi valoa nopeammin juokseva ihminen. Luonnottomuuteen vedoten vastustetaan milloin mitäkin, mutta useinkaan sillä ei tarkoiteta luonnonlakien rikkomista vaan jotain ihan muuta, esimerkiksi uskonnollisten sääntöjen vastaista toimintaa. Silloin on kyse kuitenkin ihmisten luomista käsitteistä ja kategorioista. 

Jos ei voi jäädä, on lähdettävä

Lotta Nuotio: Yksi miljoonista. Modin pako Syyriasta. Otava 2016.

"Kun bussi lähti liikkeelle, Modi katseli ikkunasta oranssien verhojen lomitse kaupunkia, joka oli ollut hänen kotinsa yli kymmenen vuoden ajan. Olo oli epätodellinen. Miten asiat olivat menneet näin pieleen? Miten mukava ja työntäyteinen elämä, joka hänellä piti olla edessään, oli nyt tuhoutunut ja miten hänellä ei ollut aavistustakaan tulevasta? Edes siitä, pääsisikö hän seuraavaa tarkastuspistettä pidemmälle. "

Syyrian sodan syttyessä Modi on kolmekymppinen lääkäri, joka työskentelee sairaalassa kirurgiharjoittelijana. Työssään Modi joutuu seuraamaan konfliktin vaikutuksia läheltä ja oppositiosympatioidensa vuoksi hän joutuu vaikeuksiin Assadin hallinnon kanssa. Modi pidätetään ja häntä kidutetaan. Vapauduttuaan hän ei näe muuta vaihtoehtoa kuin paeta Syyriasta.

Syyrian konflikti on jatkunut jo vuosia. Miljoonat ihmiset ovat paenneet taisteluita ja miljoonat kärsivät yhä jatkuvan sodan jaloissa. Muu maailma on epäonnistunut sekä osapuolten painostamisessa rauhaan että pakolaistilanteen hoitamisessa. Tästä syystä myös Modi joutuu turvautumaan ihmissalakuljettajien palveluihin ja tekemään hengenvaarallisen merimatkan Turkista Kreikkaan. Kirjan mukaan syyrialaispakolaisten tilanne Turkissa on hankala, koska minkäänlaista virallista statusta on vaikea saada. Tämä tarkoittaa, että töitä voi tehdä vain pimeästi, lapset eivät pääse kouluun ja avun saaminen on järjestöjen harteilla. EU pesee kätensä pyrkimällä vain varmistamaan, että mahdollisimman vähän pakolaisia pääsee sen alueelle. Tämä on mahdollistanut ihmissalakuljettajille rahakkaan bisneksen, jota kuvataan kirjassa ansiokkaasti.

Modi on pakolaisten joukossa siitä onnellisessa asemassa, että hänen perheellään on rahaa. Tämä mahdollistaa yöpymiset vuokra-asunnoissa ja tasokkaampien salakuljettajien käyttämisen. Myös syyrialaispakolaisten joukossa hyväosaisilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Siitä huolimatta matka ei ole helppo tai vaaraton. Modi on varmaankin niitä, joita jotkut kutsuvat halveksuvasti ”iphonemiehiksi”. Tällainen nimittely kertoo lähinnä ymmärtämättömyydestä niitä monia syitä kohtaan, miksi ihmiset joutuvat jättämään maansa ja kotinsa. Älypuhelin ei suojele kidutukselta, eivätkä merkkivaatteet luodeilta.

 Nimensä mukaan kirja kertoo yhden Syyriasta paenneen ihmisen tarinan. Miljoonien ihmisten joukossa on miljoonia erilaisia tarinoita, joita harvoin kuullaan. Kun uutiset puhuvat massoista, tulvista ja määristä, voi unohtua että kyse on oikeista ihmisistä - heidän elämästään ja kuolemastaan. Kirjan vahvuus onkin juuri tässä yhden ihmisen kokemusten esiin nostamisessa. Tapahtumia taustoitetaan jonkin verran, mutta keskiössä pysyy koko ajan Modi. Kirja herättää myös monia kysymyksiä Syyrian konfliktin taustoista ja pitkittymisen syistä, mutta näihin vastaukset on etsittävä muualta. Modin tarinalla on onnellinen loppu, samaa ei voi sanoa kaikista miljoonista syyrialaisista.